Kalaallit qimmiat qimuttoq naggueqatigiissutsimigut akuitsuuvoq, qimminut chow-chow-inut aamma siberian husky-inut eqqarlerisalik, qimmini inngigissunik qingalinnik taaneqartartuni.
Qimmeq qimuttoq agguaqatigiinnerat missiliorlugu marlunnik ukioqalertarpoq (qimmiaqqat toqusussaassusiat ilanngunnagu) , kisiannili aamma ukiut 12-13 angullugit ukioqarlersinnaasarlutik.
Agguaqatigiinneranut ukiui appaseqisut - qimminut allanut sanilliullugu - pissutaavoq qimmip qimuttup suliumatuutut inuunera.
Taakkulu naatsorsuutigigaanni kalaallit qimmiat qimuttoq qimmini naggueqatigiinni nukittunerpaanut peqqinnerpaajusunullu nunarsuarmi akuummata, tassanilu aamma peqqutaavoq qimmeq qimuttoq kingornunneqarsinnaasunik nappaateqanngimmat, timikkullu sananeqaatsimikkut (genetisk) kukkussutaasinnaasumik innarluuteqaratik. Taanna annertuumik peqqutaatinneqarpoq qimuttoqarfiit immikkoortuani killiliisimaneq, taamaalilluni qimmeq qimuttoq periarfissaarullugu qimminik naggueqatigiinnik allanik akuneqarnissaa.
Kalaallit qimmiat qimuttoq nuannaarluni isumagissuuvoq, kisiannili kiisorsinnaapput. Ajoraluartumik maani ajutoornernik pisoqallattaasarpoq - tikeraartut takornariallu eqqungaanerullutik - isumaqarlutik qimmitulli allatut orninneqarsinnaasut.
Tikeraajusutut takornariaasutullu isumaqarnarsinnaavoq qimminut nallinnartoq piffissap annertunersaa pitussimasariaqartarnerat, aatsaallu qimunnialeraangamik pitusimaffimminniik peerneqartarluni, kisiannili qimmeq qimuttoq sulinermi sakkuuvoq. Taamatut atorneqarnissani inunnguutigivaa nuannaralugulu.