Borgmester Ole Dorph-ip 2016-imi ukiortaami oqalugiaataa

Ukiortaaq 2016
6. januar 2016

Tamassi Qaasuitsup Kommunianiittusi aamma ilissi tamassi inissinni isiginnaarlusilu tusarnaartusi, ukiortaami pilluaritsi.

Neriuutigaara tamassi juullisiorluarsimassasusi ukiumilu nutaami tamassi pitsaanerpaamik angusaqarnissassinnik kissaappassi.

Ukiumi qaanngiuttumi innuttaasut sulisullu toqukkut qimagussimasut qimataat pingaartumik eqqarsaatinniipput. Inuk kinaluunniit kommunitsinnut sunniuteqarsimasoq inuulluaqqussallugu tamatigut alianarlunilu tussunngunartarpoq. Neriuutigaara qimagaasut kommunitsinni ataatsimooqatigiinnermit qanilaarnermillu nukissaminnik tunineqarumaartut.

Piffissaq ingerlalertormat ukioq naareerpoq, taamaammat maanna kommunimut piffissaq pissanganartoq ornitarput aallarnerlugulu, unammillernartorpassuarneq kinguneqartussaq.

Periarfissaq una atorlugu kommunimi sulisut, illoqarfinni nunaqarfinnilu, tamakkerlugit qujaffigiumavakka, ukiumi qaanngiuttumi allaffissornikkut aamma politik-ikkut suliassiissutinik isumaginnissinnaasimammata naak piumasaqaatit sakkortusinnaasaraluartut. Pingaartumik kulturimut aamma sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut kiisalu pinaveersaartitsinermut tunngassuteqartuni nammineq piumassutsiminnik suliaqartartut eqqaajumavakka, qujaffigissavassilu kommunimi sunniuteqarluartumik sulinermik ingerlatsisimanissinnut.

Kommuni siamasissunik najugaqarfippassuaqartoq kultureqartorlu, tamatigut unammillernartunik naammattuiffiusarpoq. 2015-ni aamma taamaassimavoq. Qaasuitsup Kommunia isiginiarneqarsimaqaaq, pingaartumik meeqqanut inuusuttunullu tunngassuteqartut pillugit. Unammillernartut taakku pimoorullugit isummersorfigisarsimavagut, ajornartorsiutit pitsaanerpaamik aaqqiissutigisinnaasaannik nassaarumalluta. Taamaammat najugaqarfinni assigiinngitsuni sulisuvut aamma Naalakkersuisullu periarfissaq una atorlugu qujaffigiumavakka, unammilligassat ataatsimoorussamik aaqqiiviginissaannut kivitsiviginissaannullu tapersersuisarsimammata.

Assigiinngisitaarneq kommunimi nukissatut isigaara, piffissami kommunimut tamarmut inuussutissarsiornikkut inerisaanissamut pilersaarummik kommunip suliaqarfigisassaani suliaqarfigisaanilu, Ilulissani mittarfiup tallineqarnissaa pillugu Naalakkersuisut pilersaarutaat aallaaveqarpoq.

Taamaammat kommuni tamakkerlugu isiginiartariaqarparput, assigiinngisitaarneq qitiutillugu, takornariartitsinermi periarfissat illoqarfinnut nunaqarfinnullu allanut siammarterlugu. Tassunga sulinermut atatillugu aningaasaqarneq aalaakkaasoq annertusiartortorlu kommunip atorfissaqartippaa.

2015-imi kommunip missingersuutinik kukkunersiuinerisa tikkuuppaat, kommuni aningaasaqarnikkut isumalluarnissaminut pissutissaqartoq. Aningaasanik atuinermik killilersimaariumalluni kommunip sipaarniarsimanera aqutsisimaneralu patsisaallutik, naatsorsuutit 62 mio. kr.-inik karsimiittuutillit pigalugit kommunip 2015 anigorpaa.

Tamaattumik aningaasaqarnikkut tunuarsimaanissamik pisariaqartitsinermut sulisut innuttaasullu paasinnissimanerannut qujaniarnera ersersikkumavara.

Ukioq nutaaq aningaasaqarnikkut isumalluarnissamik pilersitsivoq. Akileraarutinit isertitat qaffariaateqassapput taamaalillunilu sanaartornikkut suliassanut aningaasat amerlanerusut illikartinneqassapput, matumani sanaartornermik suliassanut 80 mio. kr.-it aamma suliassaqarfinni allani suliniutissanut allanut 2016-imi missingersuutiniinnissaat Kommunalbestyrelsip isumaqagiittup aalajangerpai.

Kommuni imminut napatittumik aningaasaqarnissaa pillugu takorluugaqarpunga, tamatumani kommuni nalimmassaanermik aaqqissuussinermik isumalluuteqassanngimmat, tassungami atatillugu isumalluutinik agguataarineq naapertuutinngitsutut nalilersinnaagakku. Kommunimi innuttaasut tamakkerlugit naligiisinneqarnissaat kissaatigaara aammalumi kommunit tamakkerlutik akornanni.

Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiinik kommuninut nuussinissaq, piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni isumalluutinik eqqornerusumik kommuninut agguataarinermik tunniussisussaq Qaasuitsup Kommuniata utaqqilussinnarsimavaa. Taamaammat ukiup nutaap ingerlanerani kommuniniit siunnersuutit saqqummiunneqassapput politik-ikkut isummerfiusussat. Tamatumalu tungaanut naapertuuttuunerusumik nalimmassaanermut aaqqissuussinerup pigineqalernissaa kommunip kissaatigaa.

Kommunimi isumalluarnissamut tunngavissaqartoqarpoq. Ilulissani mittarfiup tallineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiinerat, Kalaallit Nunaannut tamarmut aningaasaqarnikkut annertuumik sunniuteqartussaavoq. Attaveqaqatigiinnikkut allannguinerit inooriaatsitsinnik alannguilluinnartussaapput aammalu angalanermi piffissamik atuinermik aningaasartuutinillu appartitsinermik malitseqartussaallutik. Inuussutissarsiutit nutaat pinngorartussaapput aammalu inuussutissarsiutit pioreersut ingerlalluarnerulissapput, illoqarfinni nunaqarfinnilu kiisalu nunap sinnerani.

Mittarfiup tallineqarneranik tamakkiisuusumik pissarsiaqarnissaq eqqarsaatigalugu, inuussutissarsiutinut inerisaanissamut pilersaarutit aamma takornariartitsinermi periusissap ataqatigiissarnissaannik suliassanut tunngatillugu Qaasuitsup Kommunia piffissami aggersumi piareersassaaq. Ilulissat kangerluata Kangiata illorsuassaa pillugu suliniummi aamma Ilimanaq pillugu suliniummi imminut akilersinnaassuseq aamma suliniutit allat aallartinneqareersut soorlu Ilulissani qallikkamik ivigaarasalimmik arsaattarfissaq, mittarfiup tallineqarnerata tapersiiffigissavai.

Suliniutit assigiinngitsut sanaartorneqarnerisa nalaanniinnaq, kommunimi suliffiit 1200-t pilersinneqassapput sanaartornerullu pereernerata kingorna suliffiit amerlanerusut suli pilersinneqassapput, kommunimi attaveqarnikkut aaqqissuussinerit allat annertusineqarpata. Taama alloriarneq kommunimi aamma Kalaallit Nunaanni pisarsimasut annerpaartaraat illoqarfillu sukkasuumik alliartortussaassaaq.

Kommunitsinni ineriartorfissatut periarfissat atorneqanngitsorpassuit pigineqarput, kommunip Namminersorlutik Oqartussallu misissuiffigisariaqaraluagaat soorlu Qimusseriarsuaq tassanilu uumasut pisuussutit kiisalu pinasuartumik aalisarnermik nakkutilliisoqarfiup Namminersorlutik Oqartussaniit Qaasuitsup Kommunianut nuunneqarnissaa. Piffissami aningaasaqarnerup qaffatsinnissaanik pisariaqartitsinermi kommunitsinni aalisakkanik pisassiissutit tamakkerlugit atorsinnaasannginnerat eqqortuusinnaanngilaq, aalajangiisartut kigaappallaarujussuartumik ingerlatsisarnerat pissutigalugu.

Taamaammat ukioq aggersoq isumalluarfigaara neriutigaaralu, aningaasaqarnerup qaffatsinnissaa kiisami aallartissinnaassallutigu. Taamaammat kommunip inuit sulisinnasut tamaasa atorfissaqartippai, suliassanut pilersinneqartussanut kivitseqataasinnaasut. Taamaattumik kikkunnut tamanut kaammattuutigiumavara, aningaasaqarnerup ilorraap tungaanut aallartinnissaa eqqarsaatigalugu ataatsimoorluta kivitseqatigiissasugut.

Aammaarlunga ukiortaami pilluaqquassi neriuutigaaralu ukioq iluanaarfiusoq unammilligassarpassuaqartorlu atorumaarissi, Qaasuitsup Kommuniani aningaasaqarnerup ineriartornissaa eqqarsaatigalugu ataatsimoortumik kivitseqatigiiffiujumaartoq.


Ole Dorph
Borgmester
Qaasuitsup Kommunia