Qaasuitsup Kommunia meeqqat illersuisuata nalunaarutaanut eqqumiiginartitaqarpoq

Qaasuitsup Kommuniata meeqqat illersuisuata nalunaarusiaa tigusimalerpaa tusaatissatullu tigullugu. Nalunaarusiap imarisaa nalilersuinerillu pissutsit qanoq ittuunerinik ersersitsiniarneruvoq nalunaarusiamilu nalilersuinerit kommunimit eqqunngittortaqartutut oqaatigineqarsinnaapput.
5. november 2015

Nalunaarusiap saqqummereernerata kingornatigut meeqqanik atornerliusoqarujussuarsimaneranik oqariartuuteqartoqarnera pillugu kommunimi sukumiisumik paasiniaasoqarsimavoq. Paasiniaanerit Inunnik isumaginnittoqarfiit allaffiinit ingerlanneqarput, nunattali avannarpasinnerusortaani meeqqanik atorlerluisoqangaatsiarsimaneranik oqariartuute-qartoqarnera kommunimit tamakkiisumik uppernarsaatissarsarsiuminaatsinneqarsimapput.

Meeqqat Illersuisuata Qaasuitsup Kommuniani kommunalbestyrelsi tamarmiusoq ataatsimeeqatigeqqammerpaa. Tamatumani oqariartuutigineqarpoq meeqqat oqaloqatigineqartarnerat aallaavigalugu nalunaarusiaq suliarineqarsimasoq, nalunaarusiallu imaata pitsaassusia qularnaarumallugu nalunaarusiaq misissoqqissaarneqarsimanngitsoq aamma oqaatigineqarpoq imaluunniit oqariartuutit aallaavigalugit sulianik malititseqartitsisoqarsimanngitsoq aamma oqariartuu-tigineqarpoq.

Qaasuitsup Kommuniata nalunaarusiaq akuersaarsinnaanngilluinnarpaa aammalu siunissami suliamik ingerlatsinermi sakkussatut atorneqarsinnaanngitsutut nalilerlugu, nalunaarusiarmi oqariartuutaannaanerusunik imaqarpoq, nalunaarusiarmi imaalu pisunut tunngassuteqartumik ilisimasalinnik nalilersuiffigineqarnikuunngimmat.

Nalunaarusiami takuneqarsinnaavoq meeqqat illersuisuata meeqqat 1300-it ulluni 13-ini oqaloqatigisimagai. Agguaqatigiisikkaanni meeqqat ullormut 100-it oqaloqatigineqartarsimallutik, tamannalu eqqumiiginartinneqarpoq. Avannaata immikkoortuini pineqartuni marlunni meeqqat 1390-inik amerlassuseqarput, taamaasimappallu meeqqat illersuisuata meeraqqanut inunngorlaanut allaat oqaloqatigisarsimassavai, tassa meeraarannguit suliluunniit atertaartinne-qarsimanngitsut ilanngullugit, tamakkualu ullut 13-it ingerlaneranni oqaloqatigineqarsimappunngooq.

Meeqqanut tunngassuteqartut Qaasuitsup Kommuniani sallersaatillugit sulissuti-gineqartarput, meeqqanullu tunngassuteqartuinnarnut aningaasat ukiumut atorneqartartut 100 mio. kr-nit missaanniipput. Kommuni arfineq pingasunik illoqarfeqarpoq 31-inillu nunaqarfeqarluni, sineriaa 1600 km-rinik isorartussuseqarluni.

Illoqarfinni tamani inunnik isumaginnittoqarfeqarpoq ilaqutariinnullu sullissivimmik illoqarluni, taakkualu illoqarfinni nunaqarfinnilu meeqqanut tunngassuteqartunik suliaqartarput.

Ilulissani qitiusumik allaffeqarfimmiit ataavartumik angalasoqartarpoq, nalunaarutit suliassallu tunngavigalugit suliaqartoqartarluni.

Qaasuitsup Kommunia nalunaarutinik erseqqissunik 14-inik tigusaqarpoq, taakkualu meeqqat illersuisuata angalareernermi kingorna tunniunnikuuai, nalunaa-rutigineqartullu taakkua inunnik isumaginnittoqarfinnit nalunnginneqareerput, suliassallu pisariaqartinneqartut suliaralugit aallartinneqareernikuullutik. Ilaqutariit arlallit isumaginnittoqarfinniit ukiuni arlalinnik nalunnginneqareerput.

Kinguaassiutitigut kanngutsaatuliornerit atornerluisimanerillu nalunaarummi eqqaaneqarput, taakkualu kommunimit suliassatut imaannaanngitsutut isigalugit tiguneqarput. Nalunaarusiap saqqummernerata kingornatigut inunnik isumaginnittoqarfinni sulisuusut sumiiffinni taakkartukkat misissuiffigalugit aallartinnikuuaat, meeqqallu illersuisuata nalunaarummini eqqartugai misissuinerminni ilisarisinnaasarsimanagit. Meeqqat illersuisuat aperineqarami paasissutissanik sukumiinerusunik kommunimut saqqummiussaqarsinnaannginnersoq, meeqqat illersuisuat akivoq, paasissutissat pissarsiarisimasani taamaallaat meeqqat “oqaloqatigineranni” pissarsiarisimallugit. Eqqartukkat erseqqissunik nassuiaatis-saqartinneqanngillat, taamaallaalli nalunaarutaasut 14-it eqqaanerput, taakkualu suunersut nalunnginneqareerput.

Meeqqanut tunngassuteqartut kommunimit pimoorullugit sulissutigineqartarput, meeqqallu atornerlunneqarsimasut imaluunniit paarinerlutaasut pillugit paasissutissanik  takkuttoqarniariaraangat erngerluni suliaq aallartinneqartarpoq. Meeqqanut tunngassuteqartut pillugit suliniuteqartarnerput ataavartumik pitsanngorsartuartussaavarput sulisullu ilinniarteqqinneqarnissaannut pisinnaasaasalu qaffassarnissaannut nukippassuit atorneqartarput.

Qaasuitsup Kommuniata erseqqissaatigissavaa, meeqqat pillugit inatsisiliaq tunngavigalugu  kinaluunniit inunnik isumaginninnermi oqartussaasunut nalunaar-tussaatitaavoq, nalunaarutigisariaqakkallu nalunaarutigineqanngitsoorsimappata eqqartuussivik aqqutigalugu akisussaaffimmik sumiginnaasimasutut eqqartuussisu-lersuussisoqarsinnaavoq. Tamanna aamma meeqqat illersuisuanut atuuppoq.

Qaasuitsup Kommunia tamatigut piviusorsiortumik  oqartussaasunik soqutigisa-qaqatigiiffinnillu suliamut tunngassuteqartumut ilisimasaqarluartunik  suleqatissarsior-tarpoq taamaaliortoqartarporlu meeqqat atugaasa pitsaanerusumik aaqqiivi-gineqarnissaat sulissutigiumallugu. Taamaaliorsinnaanissarli ajornaattuinnaanngilaq, nalunaarusiarmi qaapiaannarlugu inernilersuisimanermik tunngavilik aallaavigissallugu tunngavissaasuanarsinnaammat.

Nalunaarusiaq taamaattoq kommunit allat eqqarsaatigalugit aamma suliarineqar-sinnaavoq, aamma danskit kommuuniini, nalunaarusiornermilu toqqamma-vigineqarlutik meeqqat illersortaata meeqqanik taamaallaat oqaloqateqarsimanera, oqaloqatigiinnerit ilai immaqa ullulunneq eqqorlugu pisimasinnaallutik. Oqaloqatigiinnerlu ima ingerlanneqarsimassalluni, pissusiviusut misissorluaqqaarnagit oqaloqatigiinneq ingerlallugu.

Qaasuitsup Kommuniata ilisimaarivaa, meeqqanut tunngassuteqartut pillugit suli ilungersunarsinnaasunik annertuunillu suliassaqarmat, sulissutigisassallu annertuut suli ingerlateqqinneqartariaqartut. Suliassalli taamaattut pitsaasumik naammassissagaanni ajornartorsiutit pissusiviusut tunngavigalugit qaqilerneqarsimasut tunnga-vigineqartariaqarput.

Qaasuitsup Kommuniata ilaqutariinnut naalakkersuisoqarfik piviusorsiortumik siunnerfilimmillu ataatsimeeqatigeqqammerpaa, kiisalu danskit oqartussaasuinut politikkeriinullu oqaloqatiginninnissamut piareersimalluni, tamatumani eqqartorneqarsinnaaqqullugu suleriaqqinnissami suleqatigiinnissamillu periuse-rineqarsinnaasut, oqaloqatigiinnermilu meeqqanut tunngassuteqartut piviusut aallaavigalugit siunnerfilersueqatigiinneq ingerlallugu.

Oqaaseqaatit pillugit paasisaqarusukkuit Socialdirektøri Henrik Sóloy oqarasuaatikkut +299 52 01 51 saaffigisinnaavat.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga


Hans Eriksen
Pisortaaneq