Katersugaasiviit – Kalaallit Nunaanni katersugaasiviit

Katersugaasiviit – Kalaallit Nunaanni katersugaasiviit 

Kalaallit Nunaanni katersugaasiviit amerlapput. Tamangajammik illoqarfiit nutaanngitsortaanni nunasiaataanerup nalaani illuliani inissinneqarsimallutik. Uani amerlanerit atuarsinnaavatit.


Aasiaat katersugaasiviani
ilaatigut katersaatigineqarput atortut assigiinngitsut piffimmi kulturikkut oqaluttuarisaanermut attuumassutillit soorlu piniutit, angalanermi atortut, najugaqarfiit, atisat sanalukkalu.


Nunatta Katersugaasivia Nuummiittoq, Kalaallit Nunaanni katersugaasiviit pisoqaanersaraat. Katersugaasiviup saqqummersitaasa ilaat oqaluttuarisaanermut nutaanerusumut tunngasuupput, eqqumiitsuliat assassorlunilu kusanartulianik takutitsiviulluni. Saniatigut katersugaasiviup nuna tamakkerlugu kulturikkut eriagisassat nunamiittut misissuiffigisarpai soorlu itsarnitsanik nassaarfiusimasuni assaasarnikkut. Katersugaasiviup aamma illut eqqissisimatitat kulturikkullu eriagisassat nunamiittut nalunaarsorneri isumagisarai.


Ilulissani eqqumiitsulianut katersugaasiviup
katersaanik Emanuel A. Petersen-ip qalipagaanik ataavartumik saqqummersitsiviuvoq. Eqqumiitsuliortut nunanit allaneersut suliaat saqqummersitsinerni nikerartuni aamma takutinneqartarput. Aasaanerani tamatigut kalaallit eqqumiitsuliortut suliaannik saqqummersitsisoqartarpoq.


Ivittuut aatsitassarsiorneq ujarassiornerlu pillugu katersugaasiviata
Kalaallit Nunaanni aatsitassat, ujaqqat aamma aatsitassarsiornerup oqaluttuassartaa immikkut sammisaraai – pingaartumik Ivittuut aatsitassaqarfiulluarnera aammalu aatsitassarsiorfittut ineriartorsimanera.


Kangerlussuup katersugaasiviata amerika-miut sakkutooqarfiata sanaartorneqarnerata oqaluttuassartaa immikkut sammisaraa.


Nanortaliup katersugaasiviata illoqarfiup immikkoortua pisoqaaneq nunasiaataanerup nalaani umiarsualiviusimasumi illuni tamangajanni siammarsimalluni inissisimavoq, taakkunanilu amerlanerit saqqummersitsivittut atorneqarlutik. Taakku saniatigut illut ujaqqanik issunillu qarmakkat tupeqarfiillu assilillugit sananeqarsimasut kiisalu umiaq ikaani qulisaniittoq qaanniviillu takuneqarsinnaapput.


Narsap katersugaasivia illoqarfiup illuini pisoqaanersaasuni inissisimavoq. Illuni assigiinngitsuni illoqarfiup oqaluttuarisaaneranut tunngasunik saqqummersitaqarpoq, ilaatigut taaneqarsinnaapput qaannat qallunaatsiaallu pillugit saqqummersitat, piffissanit assigiinngitsunit inuiaqatigiillu iluanni assigiinngitsuni inissisimasut illumi atortorisimasaat pillugit saqqummersitaqarluni kiisalu illoqarfiup ilaani allami taalliortup, palasip qalipaasullu Henrik Lund illorisimasaa iserfigineqarsinnaavoq.


Niels Lynge-p illua Nuummiippoq qalipaasup, taalliortullu palasip Niels Lynge-p ilaqutaasalu najugaqarfigisimasaat. Illu ullumikkut katersugaasiviuvoq, tassani Niels Lynge-p qalipagai takuneqarsinnaallutik aamma 1900-kkut qiteqqunneranni ilaqutariit pigissaarnerusut angerlarsimaffiat qanoq aaqqissuussaasimaneranut takussutissiaalluni.


Nuuk Kunstmuseum, Svend aamma Helene Junge Pedersen-ikkunnit tunissutaasoq eqqumiitsulianik sanalukkanillu qangaaneersunik nalitsinneersuniillu saqqummersitaqarpoq. Katersukkanut ilaapput qalipakkat, imilertakkanik qalipakkat, titartakkat, naqitat 300-jut missaanniittut taakkulu saniatigut ukkusissamit, tuugaanik qisunnillu qiperukkat 400-jut tungaannut amerlassusillit.


Qaqortup katersugaasiviani illoqarfiup kulturikkut oqaluttuassartaa qitiutinneqarpoq, illoqarfimmilu illut nutaannginnersaanni niivertup illuani 1804-mi saneqarsimasumi inissisimavoq. Katersugaasiviup naatsiiviani illu ujaqqanik issunillu qarmalik sananeqarsimavoq, katersugaasiviullu akiani illumi allami qallunaatsiaat kristumiuunerlu pillugit saqqummersitaqarluni. Illoqarfiup qulaani qaqqap qaani tele pillugu aamma katersugaasiveqarpoq, tassani ungasissumut attaveqaateqarnerup ineriartorsimanera takutinneqarpoq, qanga qaannamik allakkisartarnermiit nalitsinni kabelfiber-ikkut attaveqaatit tikillugit.


Qasigiannguit katersugaasiviata illoqarfimmi kulturikkut oqaluttuarisaaneq sammisarivaa, europa-miusut illuliat nutaannginnerit nunasiaataanerup ukiuinit siusinnernit pisut katersugaasiviup inissisimavigalugit. Illoqarfiup oqaluttuassartaa, raajanik tunisassiorneq, piniartutut aalisartutullu inuussutissarsiutip ineriartornera pillugit saqqummersitaqarpoq, kiisalu itsarsuarnitsanik nunami qeriuaannartumit Qeqertasussummi assaanikkut nassaarineqarsimasuniik saqqaq-kulturimeersunit saqqummersitaqarpoq.


Qeqertarsuup katersugaasiviata ataavartumik saqqummersitami ilaani Qeqertarsuup avannaani illoqarfiit pingaarnersaattut inissisimanera (1782 – 1950) oqaluttuaraa. Tamatuma saniatigut piniartup Jakob Danielsen-ip qalipagai katersugaasiviup katersaatigai. Katersugaasivimmi aamma Arktisk station pilersitsisualu Morten Porsild pillugit saqqummersitaqarpoq.


Upernaviup katersugaasiviata katersaatigai kulturikkut oqaluttuarisaanermut attuumassutillit untritilikkaat Lund-Drosvad-ip (Suko-p) nammineq piumassutsiminik katersorsimasai. Taakku saniatigut katersaatit ilagaat qanga piniartuunerup nalaani kulturiusumik pisut asseqanngitsut, taakku ilagaat umiaq nutaanngitsoq kusanartoq aammalu qajaq ajoquteqanngitsoq atoriaannaq.

Qulaani allaaserineqartut saniatigut illoqarfinni katersugaasiveqarpoq:

  • Ilulissat
  • Ittoqqortoormiit
  • Maniitsoq
  • Paamiut
  • Qaanaaq / Thule
  • Sisimiut
  • Tasiilaq / Ammassalik
  • Uummannaq

Allaaserisat attuumassutillit